8. Ydin ja periferia.

 Maailma jakutuu tiheästi asuttuihin ydinalueisiin ja syrjäisiin periferia- alueisiin

Keskukset:

• Keskukset ovat alueita, joissa on tarjolla monipuolisia palveluita. Keskuksen ja sitä ympäröivän vaikutusalueen muodostamaa kokonaisuuttakutsutaan nodaalialueeksi
• Keskuksen vaikutusalueen raja määräytyy liikenteen perusteella. Vaikutusalueenrajalla palveluja haetaanmolemmista rajan puolilla olevistakeskuksista.
• Keskukset voidaan jakaa kokonsa perusteella hierarkialuokkiin. Korkeamman tason keskuksia on vähemmän kuin alemman tason pienempiä keskuksia.

7. Kaupunkien maankäyttö

Kaupunkien historia, paikalliset luonnonolot sekä kulttuuripiirteet vaikuttavat siihen millaiseksi kaupungin rakenne muodostuu. Kaupungeilla on kuitenkin samankaltainen perusrakenne maanosasta ja kehittyneidyydestä huolimatta.

keskeisimpiä kaupunkien maankäyttömuotoja ovat liike-elämä, asuminen, virkistys sekä teollisuus.

kaupungin liikekestustan tai liikekeskustojen saavutettavuus on hyvä, ja siellä maa on kalleinta.

Sinne on keskittynyt liike- ja talouselämä, palvelut ja kulttuuritarjonta. Kaupunkialueella on erilaisia asuinalueita:

Lähempänä keskustaa asutaan yleensä kerrostaloissa, kauempana on pientaloalueita.

6. Urbanisaatio- maalta kaupunkiin

Kaupungistuminen eli urbanisaatio tarkoittaa, että yhä useampi ihminen koko väestön alueelta muuttaa asumaan kaupunkialueella. Kaupungistumiseen liittyy elinkeinorakenteen muutos:

Maanviljelystä siirrytään teollisuuteen ja palveluiden tuottamiseen.

Kaupungistumisen edut ja haitat:

Edut

• monipuoliset palvelut
• monipuoliset harrastusmahdollisuudet
• innovaatioiden nopea leviäminen
• laaja julkinen liikenne
• työntekijöitä ja työnantajia runsaasti tarjolla
• ekologinen rakenne (etäisyydet lyhyitä ja tehokas infrastruktuuri)

Haitat

• ilmansaasteet ja melu
• kausittainen työttömyys
• liikkenneruuhkat
• asunnottomuus ja sosiaaliset ongelmat
• viheralueiden vähäinen määrä
• rikollisuus

Infrastruktuuri: yhteiskunnan perusrakenteet, jotka muodostavat mm. liikenne- ja sähköverkoista sekä jäte- ja vesihuollosta. Sosiaalinen infrastruktuuri koostuu palveluista.

5. Asuttua vai asumatonta

Maapallon väestöstä yli 80% asuu maapallon pohjoispuolella, koska pohjoisella puoliskolla on huomattavasti enemmän maa-alaa kuin eteläisellä. Suurin osa maapallon väestöstä asuu maanviljelyyn soveltuvilla alueilla, joilla on tarvittava määrä vettä ja jotka sijaitsevat lähellä meriä.

Pysyvästi asuttuja alueita kutsutaan oikumeeneiksi ja asumattomia anoikumeeneiksi. Noin 40% maapallon pinta-alasta on kokonaan asumatonta.

• Väentiheydellä tarkoitetaan sitä kuinka monta ihmistä asuu neliökilometrin alueella
• maan sisäinen muutto-liike muodostaa muutto-voittoalueita ja muuttotappioalueita, mikä puolestaan luo haasteita palveluiden tuottamisele, sekä lähtö-, että tuloalueelle.
• Suomesta on lähdetty lähinnä työn perässä siirtolaisiksi Ruotsiin ja Pohjois- Amerikkaan
• Pakolainen on henkilö, joka joutuu pakenemaan maastaan jonkinlaisten vainon, uhan tai paremman koulutusmahdollisuuden perässä.