8. Ydin ja periferia.

 Maailma jakutuu tiheästi asuttuihin ydinalueisiin ja syrjäisiin periferia- alueisiin

Keskukset:

• Keskukset ovat alueita, joissa on tarjolla monipuolisia palveluita. Keskuksen ja sitä ympäröivän vaikutusalueen muodostamaa kokonaisuuttakutsutaan nodaalialueeksi
• Keskuksen vaikutusalueen raja määräytyy liikenteen perusteella. Vaikutusalueenrajalla palveluja haetaanmolemmista rajan puolilla olevistakeskuksista.
• Keskukset voidaan jakaa kokonsa perusteella hierarkialuokkiin. Korkeamman tason keskuksia on vähemmän kuin alemman tason pienempiä keskuksia.

7. Kaupunkien maankäyttö

Kaupunkien historia, paikalliset luonnonolot sekä kulttuuripiirteet vaikuttavat siihen millaiseksi kaupungin rakenne muodostuu. Kaupungeilla on kuitenkin samankaltainen perusrakenne maanosasta ja kehittyneidyydestä huolimatta.

keskeisimpiä kaupunkien maankäyttömuotoja ovat liike-elämä, asuminen, virkistys sekä teollisuus.

kaupungin liikekestustan tai liikekeskustojen saavutettavuus on hyvä, ja siellä maa on kalleinta.

Sinne on keskittynyt liike- ja talouselämä, palvelut ja kulttuuritarjonta. Kaupunkialueella on erilaisia asuinalueita:

Lähempänä keskustaa asutaan yleensä kerrostaloissa, kauempana on pientaloalueita.

6. Urbanisaatio- maalta kaupunkiin

Kaupungistuminen eli urbanisaatio tarkoittaa, että yhä useampi ihminen koko väestön alueelta muuttaa asumaan kaupunkialueella. Kaupungistumiseen liittyy elinkeinorakenteen muutos:

Maanviljelystä siirrytään teollisuuteen ja palveluiden tuottamiseen.

Kaupungistumisen edut ja haitat:

Edut

• monipuoliset palvelut
• monipuoliset harrastusmahdollisuudet
• innovaatioiden nopea leviäminen
• laaja julkinen liikenne
• työntekijöitä ja työnantajia runsaasti tarjolla
• ekologinen rakenne (etäisyydet lyhyitä ja tehokas infrastruktuuri)

Haitat

• ilmansaasteet ja melu
• kausittainen työttömyys
• liikkenneruuhkat
• asunnottomuus ja sosiaaliset ongelmat
• viheralueiden vähäinen määrä
• rikollisuus

Infrastruktuuri: yhteiskunnan perusrakenteet, jotka muodostavat mm. liikenne- ja sähköverkoista sekä jäte- ja vesihuollosta. Sosiaalinen infrastruktuuri koostuu palveluista.

5. Asuttua vai asumatonta

Maapallon väestöstä yli 80% asuu maapallon pohjoispuolella, koska pohjoisella puoliskolla on huomattavasti enemmän maa-alaa kuin eteläisellä. Suurin osa maapallon väestöstä asuu maanviljelyyn soveltuvilla alueilla, joilla on tarvittava määrä vettä ja jotka sijaitsevat lähellä meriä.

Pysyvästi asuttuja alueita kutsutaan oikumeeneiksi ja asumattomia anoikumeeneiksi. Noin 40% maapallon pinta-alasta on kokonaan asumatonta.

• Väentiheydellä tarkoitetaan sitä kuinka monta ihmistä asuu neliökilometrin alueella
• maan sisäinen muutto-liike muodostaa muutto-voittoalueita ja muuttotappioalueita, mikä puolestaan luo haasteita palveluiden tuottamisele, sekä lähtö-, että tuloalueelle.
• Suomesta on lähdetty lähinnä työn perässä siirtolaisiksi Ruotsiin ja Pohjois- Amerikkaan
• Pakolainen on henkilö, joka joutuu pakenemaan maastaan jonkinlaisten vainon, uhan tai paremman koulutusmahdollisuuden perässä.

4. Köyhyys ja kehitys

Köyhyyttä voidaan määritellä absoluuttisesti ja suhteellisesti. Absoluuttisella köyhyydellä tarkoitetaan pulaa ravinnosta ja puhtaasta juomavedestä, suhteelllisella köyhyydellä tarkoitetaan köyhyyttä suhteessa muihin kansoihin tai ihmisiin.

Ne ihmiset jotka tienaavat alle 60% maansa keskituloista lasketaan köyhiksi, joten kaikissa maissa on köyhiä ihmisiä. Maailmanpankin mukaan köyhiä ihmisiä ovat ne jotka tienaavat alle 2 dollaria päivässä ja äärimmäisessä köyhyydessä olevia ihmisiä ovaat ne, jotka tienaavat alle 1.25 dollaria päivässä.

Köyhille maille tyypillistä on matala koulutustaso, alhainen BKT (Bruttokansantuote), raaka-aineiden ja elintarvikkeiden vienti, suuri syntyvyys ja imeväisyyskuolleisuus, matala elinajanodote sekä valtion velkaantuminen.

3. Väestöllisen muuntumisen malli

Väestillösen muuntumisen malli jakaa maailman valtiot viiteen eri vaiheeseen. Syntyvyyden, kuolleisuuden ja väestönkasvun mukaan.

Väestöllisen muuntumisen mallin vaiheet:

1. Hidas kasvu: kuolleisuus ja syntyvyys ovat molemmat korkealla tasolla. Lapsia syntyy plajon, mutta myös kuolee paljon. Myös katovuodet ja sodat lisäävät kuolleisuutta, joten väestö ei kasva suurella vaudilla ja keskimääräinen elinikä on alhainen

2. Kiihtyvän kasvun vaiheessa syntyvyys pysyy korkealla, mutta kuolleisuus laskee paremman ravitsemuksen, hygienian, lääkkeiden ja rokotusten ansiosta. Suurin osa syntyneistä lapsista jää henkiin, joten väestön määrä kasvaa.

3. Hidastuvan kasvun vaihe: Kuolleisuus pienenee edelleen ja syntyvyys laskee hitaasti, jolloin väestönkasvu laskee hitaasti. Ihmiset alkavat tehdä pienempiä perheitä.

4. Pysähtyneen kasvun vaiheessa kuolleisuus ja syntyvyys vähenevät ja päätyvät hyvin alhaiselle tasolle, väestönkasvu pysähtyy. Keskimääräinen elinikä on korkea. 

5. Väestön vähenemisen vaiheessa lapsia syntyy yhä vähemmän ja kuolleisuus on korkeampaa kuin syntyvyys, joten väestönkasvu vähenee.

2.Väestö - Kasvaa ja vähenee

Väestöllä tarkoitetaan tietyllä alueella asuvia ihmisiä. Viimeisien vuosikymmenien aikana maapallon väestö on kasvanut suurella vaihdilla ja vuonna 2012 se ylitti 7 miljardin ihmisen määrän.

Katsomalla maapallon väestön kehitystä näyttävää kuvaajaa huomaa kuinka räjähdysmäisesti väestö on kasvanut viimeisen 200 vuoden aikana.

väkiluvun kasvu

Väkiluvun kasvuun vaikuttavat kuolleisuus ja syntyvyys. 1800- luvun loppupuolella kehittynyt lääketiede on ollut luultavasti suurin merkitsevä tekijä väestön kasvuun, koska ihmisten löytäessä parannuskeinoja tauteihin, yhä suurempi määrä ihmisiä elää pidempään ja pidempään.

1. Kulttuurit kohtaavat

Maailma on jaettu 10 eri kulttuuripiiriin, joilla asuvia ihmisiä yhdistävät monet kulttuuriin kuuluvat ominaisuudet kuten kieli ja uskonto.

Kulttuuripiirit:

• Itäaasialainen
• Venäläinen
• Anglo-Amerikkalainen
• Latinalais-Amerikkalainen
• Eurooppalainen
• Islamilainen
• Afrikkalainen
• Intialainen
• Australialainen
• Kaakkois-Aasialainen